FT, ohjelmapäällikkö Merja Jaronen: ALS-taudin syntymekanismien selvittäminen on hoidon kehittämisen edellytys

Filosofian tohtori Merja Jaronen työskentelee Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen ohjelmapäällikkönä. Väitöskirjatyössään Jaronen tutki liikehermoja vaurioittavan ALS-taudin perinnöllisen muodon solu- ja molekyylimuutoksia, joihin tulevaisuudessa voitaisiin kehittää uusia hoitomuotoja. Jaronen on työskennellyt myös Harvard Medical Schoolissa Yhdysvalloissa, jossa hän tutki hermoston tukisolujen, astrosyyttien roolia aivojen rappeumasairauksissa.

 ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on yleisin selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus. Sen aiheuttajaa ei toistaiseksi tunneta, mutta sairauteen vaikuttaa todennäköisesti usean tekijän vuorovaikutus. ALSissa lihaksia käskyttävät liikehermot eli motoneuronit rappeutuvat vähitellen ja tahdonalaisten lihasten toiminta heikkenee etenevästi. ALS vahingoittaa lähinnä liikehermoja. Se ei vaikuta näköön, kuuloon, haju-, maku- eikä tuntoaistiin. Samoin verenkierto sekä ruoansulatus ja eritysjärjestelmät säilyvät vahingoittumattomina. Myös seksuaalinen toimintakyky säilyy.

Suomessa ALSia sairastaa noin 450-500 ihmistä. Uusia tapauksia löytyy vuosittain noin 140. ALS on aikuisten sairaus, jota esiintyy kummallakin sukupuolella. Se on luonteeltaan etenevä ja elinikää lyhentävä, mutta sairaus etenee hyvin yksilöllisesti. ALSiin ei ole vielä löydetty parantavaa lääkehoitoa, joten hoidon kulmakivenä on varhain aloitettu moniammatillinen kuntoutus. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään.

 

Suomalaiset ovat otollinen kohde ALS-tutkimukselle
Osa ALS-tautia aiheuttavista geneettisistä mutaatioista on Suomessa yleisempiä kuin monissa muissa maissa. Geeniperimämme on yhtenäinen ja näin ollen mutaatiot eivät ole päässeet laimenemaan väestössä, vaan ne ovat jääneet voimakkaasti elämään.

Homogeeninen perimämme tarjoaa kuitenkin myös tavallista paremmat lähtökohdat ALS-taudin syntymekanismien selvittämiseen: Suomessa löydetään geenejä, jotka muualla hukkuvat populaatioon. ALSin syntymekanismien selvittämiseen tähtäävää perustutkimusta tehdään Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella. Sairauteen liittyvän kliinisen tutkimuksen keskukset ovat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat, mutta myös keskussairaalat osallistuvat tutkimustyöhön muun muassa keräämällä näytteitä ja kehittämällä rekistereitä.  Potilaiden rooli on merkittävä.  

− Suomi on otollinen ALS-tutkimuksen kohde, sillä yhtenäisen geeniperimämme lisäksi suomalaiset ALS-potilaat suhtautuvat erittäin myönteisesti tutkimuksiin. Suomalaisista on myös koottu monia muita maita enemmän tietoja jo ennen sairastumista. Sosiaaliturvatunnusten avulla tietoja on mahdollista yhdistellä nimettömästi, Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen ohjelmapäällikkö Merja Jaronen kertoo.

 

Tavoitteena kansallinen rekisteri ja tiivis tutkimusyhteistyö
Suomessa pyritään eri tutkimuslaitosten voimavarojen yhdistämiseen. Tämän hetken isoimmissa tutkimusprojekteissa jäljitetään suomalaisten ALS-potilaiden perimää, keräämällä eri alojen tutkijoiden avulla potilasnäytteitä mahdollisimman laajasti. Perimmäisenä tavoitteena on selvittää syy ALS-taudin puhkeamiseen.

− Tässä näkyy ajattelutavan muutos: on ruvettu arvostamaan sitä, että yhdessä pystymme tekemään enemmän. Aiemmin yksittäiset lääkärit hoitivat tiettyä potilasjoukkoa ja kokosivat tarvittavat tiedot. Nyt rakennetaan yhtenäistä kansallista motoneuronitautien laaturekisteriä, joka on kaikkien tutkijoiden käytettävissä, Merja Jaronen kertoo.

Jaronen korostaa perustutkimuksen merkitystä. 

− Jos ei tiedetä taudin aiheuttavaa syytä, ei voida hoitaa sairautta. Siksi sairauden syntyyn vaikuttavat tekijät on löydettävä. Se on perusedellytys vaikuttavien hoitojen kehittämiselle.    

 

Vuonna 2010 tehty läpimurto osoitti perinnöllisen ALSin olevan luultua yleisempi
ALS-taudin syntymekanismien löytäminen on haastavaa, sillä sen puhkeamiseen vaikuttavat monet eri syyt. Vielä parikymmentä vuotta sitten luultiin, että ALSia on vain kahta muotoa: satunnaista eli muista kuin perinnöllisistä syistä aiheutuvaa sporadista tautia ja geenimutaatioiden aiheuttamaa perinnöllistä versiota. Tutkimuksissa keskitytään perinnöllisen tautimuodon tutkimiseen. Sporadinen ja perinnöllinen tauti eivät eroa toisistaan kliinisen oireiston osalta ja siksi uskotaan, että perinnöllistä muotoa tutkimalla voidaan selvittää myös satunnaisen taudin syyt.  

Nykyisin tiedetään, että todennäköisesti monet eri geenimuunnokset yhdessä kasvattavat riskiä ALS-taudin puhkeamiseen. Vuonna 2011 löydettiin ALSia aiheuttava C9ORF72-toistojaksomutaatio. Selvisi, että isolla osalla niin perinnöllistä kuin sporadistakin muotoa sairastavista ALS-potilaista on taudin perinnöllinen, C9ORF72-mutaation aiheuttama muoto. Tutkijat oivalsivat, että jako periytyviin ja satunnaisiin ALS-tautimuotoihin ei ole riittävän tarkka: tauti voi olla perinnöllinen, vaikka potilas olisi sukunsa ainoa sairastunut. Samalla havaittiin, että C9ORF72-mutaatio voi aiheuttaa ALSin lisäksi otsalohkodementiaa.

 

Astrosyytit ja biomarkkerit kansainvälisen tutkimuksen ytimessä
ALS-tautia on perinteisesti pidetty liikehermojen solujen sairautena. Viimeisten 10-15 vuoden aikana on kansainvälisesti tutkittu paljon keskushermoston liikehermosolujen toimintaa auttavia tukisoluja, astrosyyttejä. Nykyään tiedetään, että ALSin puhjetessa astrosyytit eivät enää pysty tukemaan hermosoluja oikealla tavalla. Kansainvälisen tutkimuksen päätavoitteita on selvittää miten astrosyyttien toimintaa häiritsevä mekanismi voitaisiin estää tai korjata.

Toinen suuri kiinnostuksen kohde ovat biomarkkerit eli ihmisistä kerättävät erilaiset näytteet. Esimerkiksi verinäytteistä voidaan tutkia proteiinitasoa ja siten ennustaa ALS-taudin etenemistä. Biomarkkereiden avulla voidaan seurata myös mahdollisten uusien lääkkeiden tehoa. 

 

Varhainen diagnosointi avainasemassa uusien hoitomuotojen kehittämisessä
− Tavoitteena on diagnosoida ALS-tautia sairastavat potilaat mahdollisimman varhain, sillä silloin on helpompi kehittää tautia hidastavia, elämänlaatua parantavia ja elinaikaa pidentäviä hoitoja, Merja Jaronen kertoo.  

Myös varhaisessa diagnosoinnissa avainasemassa on ALS-taudin syntymekanismeihin vaikuttavien geenimutaatioiden löytäminen. Aiemmat hoitomuodot ovat todennäköisesti epäonnistuneet kliinisissä testeissä, koska ALSin syntyyn vaikuttavia erilaisia syitä ja eri puhkeamissyiden vaikutusta hoitojen tehoon ei ole tunnettu.   

Tutkimuksen kannalta oleellisia yhtenäisiä potilasrekistereitä on tarkoitus myöhemmin laajentaa Suomesta muihin Pohjoismaihin. Mikäli Suomessa ei löydy riittävästi potilaita tiettyihin kliinisiin kokeisin, pystytään yhteispohjoismaisen rekisterin avulla löytämään lisää osallistujia muualta.

 

 

Lähteet:

Merja Jarosen haastattelu

Lihastautiliiton verkkosivut (www.lihastautiliitto.fi)

Uudenmaan lihastautiyhdistyksen verkkosivut (www.uly.fi)

Suomen Aivosäätiö sr

Y-tunnus 2297866-7

Säätiö on yleishyödyllinen säätiö, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa. Verohallituksen päätös nro A27/3570/2014.

Poliisihallituksen keräyslupapäätös nro RA/2018/508 ajalle 1.10.2018 – 30.9.2020. Voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.